Synttäreitä

Joulusta eteenpäin on oikea juhlien suma. Siskollani ja äidilläni oli vasta synttärit, Antillakin on kohta tulossa.

Vietimme viime lauantaina siskoni ja äitini syntymäpäiviä aurinkoisen talvisessa Sipoossa.

Unnakin maistoi kakkua.

Itse päivänsankareista ei tullut julkaisukelpoisia kuvia, olivat liian tärähtäneitä... ;-) Kaunis ja tunnelmallinen kuva tuli sen sijaan Unnasta papan sylissä.

Sipoossa on kaikenlaisia leluja, mutta yleensä Unna valitsee mieluiten muovisen putken pätkän.

Muotikuvaukset

Unnan vanha Tommy Hilfiger -huppari oli tosi ahkerassa käytössä. Kummeilta tuli onneksi synttärilahjaksi uusi vastaava, vähän erilainen. Miten pieni tyttö voisikaan olla ilman hienoa hupparia..?! ;-)

Minusta hupparin vähän oranssiin taittuva pinkki väri on hurjan ihana. Harmaan vuorinsa ansiosta huppari sopii Gapin tylli-ihanuuteen täydellisesti.

"Muotikuvausten" kuvauspaikkana oli kasvitieteellinen puutarha, jossa olimme jälleen virkistäytymässä.

Catwalk päästä päähän 

Hupparin ihanuus perustuu minusta sen yksityiskohtiin. Hupun vuorissa on tikkaukset ja vetoketjusta Unna tykkää selvästi tosi paljon.

Pulkalla

Kävimme Unnan kanssa ensimmäistä kertaa laskemassa pulkalla. Unna oli hienosti kyydissä kun vedin häntä perässäni läheiselle mäelle. Hurjakin vauhti laskiessa tuntui vaan olevan hauskaa, kun oli turvallisesti äidin sylissä.

Kesää talven keskelle

Kuka kestää tätä pimeyttä? En ainakaan minä. Onneksi ei tarvitse olla yhtään rahaa, että voi paeta hetkeksi viidakkoon.

Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan pääsee joka torstai ilmaiseksi klo 16-18. Se on ainoa aika, kun puutarha on auki vähän pidempään ja Anttikin pääsee mukaan töiden jälkeen.

Unnan kanssa oli tosi kiva olla puutarhassa. Hän halusi tutkia kaikkea ja näyttää kaikkea minulle ja Antille. Puutarhan kasveihin ei saa koskea, mutta Unna tottelee hienosti, kun häntä pyytää jättämään kasvit. Kehumme häntä aina fiksuksi, kun hän ymmärtää.

Tämä Antin ottama kuva on kuin maalaus. Siitä näkyy, kuinka pimeää ulkona on. Puutarha tuo kuitenkin vähän kesää talven keskelle. Lehden kuivunut reuna on kuin kultaa.

Käsintehtyjä

Keinuhevonen: pappa
Villaneule: täti
Villahousut: mummo
Villasukat (päällä ja korissa): isomummi
Molla-Maja: isotäti Riitta ja äidin (=minun)serkku Karin Ruotsista
Koppa kierrätysmateriaaleista: isomummin mies, Mikko
Kuorma-auto: pappa

Heppa on koekäytössä ja isäni tekee siihen vielä jotain parannuksia sen mukaan, mitä tarvitsee. (Muun muassa nasta otetaan kyllä hepan päästä vielä pois, hih. Nasta vain varmistaa vielä harjan pysymistä.) Ajattelin ehdottaa tukia, joista saisi leveämän otteen, vaikka noin Unna voisikin oppia tiukan maantiepyöräilyajoasennon.

Siskoni teki villaneuleen joululahjaksi. Se on Seitsemän veljestä -langasta. Se on vielä vähän väljä, muttei niin paljoa, etteikö sitä voisi jo käyttää. Antin äiti oli tarkoittanut neuloa villapöksyt Unnalle jo viimetalvea ajatellen, mutta jotenkin käsiala olikin niin väljä, että ne ovat olleet sopivat vasta syksystä asti. Ne ovat olleet kovassa käytössä, koska sopivat mm. Unnan tyllihousuhameen päälle lämmittämään.

PS. Myönnetään: jouduin vähän lavastamaan ja siirtämään muita leluja pois kuvasta.

Uusivuosi

Uutenavuotena juhlimme Unnan synttäreitä vielä kerran. Ravintola valittiin sillä perusteella, että siellä oli leikkinurkkaus.

Syömisen jälkeen kävimme vielä kylässä Antin ystävien luona. Heidän tytöllään oli paljon jänniä leluja.