torstai 14. huhtikuuta 2011

Lentomatkat

Reilun kolmen kuukauden ikäisenä Unna on nyt jo lentomatkakonkari. Hänellä on takanaan jo neljä nousua ja neljä laskeutumista. Lentomme Mallorcan Palmaan kulkivat Frankfurtin kautta, jossa meillä oli vaihtolennot.

Lennot lähtivät ihan inhimilliseen aikaan, mennessä kello 13.30 ja palatessa kello 18.30, joten Unnaa ei tarvinnut herättää kesken unien. Sattumalta vaan juuri ensimmäistä lentoa edeltävänä yönä Unna vähän valvotti minua ja Anttia. Olisiko aistinut matkajännitystä..?

Matkarattaat olisi saanut ottaa kentälle, mutta meillä oli vaunun runkoa varten laukku ja turvakaukalokin meni matkatavaroihin. Unna ei oikein viihdy kantorepussa, koska ei näe sieltä mitään. Me siis kannoimme Unnaa vuorotellen lentoasemalla, minä, Antti ja vanhempani. Ehkä omaa mukavuutta ajatellen olisi parasta matkustaa, kun lapsi jo istuu matkarattaissa ja kulkea niiden kanssa. Tietenkin on asia erikseen, jos lapsi viihtyy kantoliinassa ja nukkuukin siinä.

Yleinen neuvo "ajoita matkat vauvan uniaikaan" ei oikein toimi lentokoneella matkustettaessa. Lentoaseman ravintolassa Unna huusi ja hyssyttelimme häntä vuorotellen. Tyttö ei oikein olisi osannut rauhoittua nukkumaan, kun on tottunut nukkumaan omaan sänkyyn tai vaunuihin.


Olin kuvitellut nukkuvani univelkani lentokoneessa, kun Unna olisi kivasti mummin tai papan sylissä. Ei se ihan niin mennyt. Jotta pikkuinen olisi rauhoittunut, annoin hänen nukahtaa tissille, kun tuttikaan ei kelvannut.

Paluulento oli paljon menomatkaa helpompi. Unna meinasi itkeä lähinnä myötätunnosta muita itkeviä vauvoja kohtaan. Me onnekkaat saimme ylimääräisen paikan, johon saatoimme laskea Unnan leikkimään ja lepäämään. En silti paluumatkallakaan pystynyt nukkumaan, vaikka kone oli Helsingissä vasta kahden aikaan yöllä, koska piti vahtia, ettei Unna kieri lattialle. Isoimmat väsyt on kuitenkin jo nukuttu pois matkan jäljiltä - sekä minun että Unnan.

Isin hupparin hiha on ihana.

PS. Unna viihtyy vaunuissa hyvin. Ystäväni Ida nukutti hänet tänään sinne kärsivällisesti päikkäreille, vaikka Unna olisi selvästi kaivannut kävelylle menoa tai tissiä. Nyt heti seuraaville päikkäreille Unna nukahtikin sinne vanhaan tuttuun tapaan ilman suuria vastusteluita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti