Poikakaveri

Lomalta paluuta helpotti huomattavasti Unna, joka heti kotiovella palattuamme sanoi ensimmäistä kertaa sanan "koti". Kodin ja tuttujen tavaroiden lisäksi Unna oli selvästi kaivannut ystäväänsä Akua. Kaikista hänen pikkuystävistään Aku on se, jonka nimeä hän hokee ja jonka kasvoja on etsitty kaikkien vaaleahiuksisten poikien joukosta.

Akun äiti Nina oli järjestänyt meille vapun jo etukäteen. Oli munkkia, simaa ja mussukoille vappuhuiskat.

Unna ja Aku leikkivät tosi kivasti yhdessä. He todella leikkivät yhdessä eivätkä vain rinnakkain. Joskus he kikattavat toistensa ilmeille, kerran he juoksivat käsi kädessä ja eilen heillä oli huiskilla kutittelu -leikki.


Unna ja Aku ovat yhtä raisuja ja samalla tavalla sosiaalisia. Siksi leikkikin varmasti sujuu. Eilen Unna vähän tipahti huiskaleikin tiimellyksessä pyörän selästä, mutta se ei kyllä haitannut yhtään.

Akun pyörä oli selvästi Unnasta ihan huippu. Hänestä oli hauskaa päästä itsekin pyörän selkään, kun isikin aina on. "Pyötä", Unna sanoi painokkaasti menopelin hoksattuaan.

Unnasta ja Akusta oli tosi vaikea saada kuvia makro-objektiivilla..! Piti mennä tosi kauas ja sitten he olivatkin jo kuvasta ulkona. Nopeat pikkuepelit.

PS. Unna ja Aku pussasivat! <3