Lähdimme extempore juhannusaattona Tallinnaan.
Uuden ja vanhan kontrasti jaksaa ihmetyttää. Uusia rakennuksia on kasvanut kuin sieniä sateella.
Oli ihana kulkea vanhassa kaupungissa. Kaikki tuntuu siellä niin ihanan tutulta muttei silti yhtään arkipäiväiseltä.
Kovin paljon Unnaa ei voi pitää pois rattaista tai valjaista. Hän lähtee heti juoksemaan ja huutaa "Kaakuun!"
Juhannuspäivän satoi. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin viettää se mahdollisimman pitkälle sisätiloissa.
Unna nukkui, kuin söimme venäläisen menun Troikassa. Sen jälkeen menimme viehättävään kahvilaan syömään suklaata ja juomaan kuohuviiniä. Unna kyllä söi suurimman osan suklaasta, mutta sallimme sen hänelle loman kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti