Sunnuntaina haimme Unnan mummin ja papan hoidosta. Pikkuisemme oli vihdoinkin ollut eka kertaa yöhoidossa ihan ilman minua tai Anttia.
Sovimme tapaavamme auringonkukkapellolla ja hakevamme Unnan sieltä. Ihanien kukkien keskeltä erottuikin heti kaikkein aurinkoisimpana Unnan nassu. Hän selvästi ilahtui näkemisestämme.
Sunnuntainen sää oli aika kirpsakka ja kirkas. Mukaan antamistamme vaatteista syntyi aika hupaisa kokonaisuus, kun ne kaikki puki yhtä aikaa Unnan päälle. Muumi-pipon tosin oli mummi ostanut Unnalle talveksi ja se oli nyt käytössä ensi kertaa, ettei pää vain palelisi tuulessa.
On kiva tietää, että yövierailu sujui ongelmitta, niin uskaltaa pyytää uudestaan hoitajaa yöksi. Unna oli nukahtanut normaaliin aikaan vartin yli yhdeksän ja itse oikein ilmoittanut, että: "Nukkumaan". Aamulla oli vasta vähän tullut minua ikävä, mutta aamuisin Unna onkin kaikkein hellyydenkipein. Mummin kainalo oli kuitenkin lohduttanut ja hyväntuulisen tytön saimmekin taas luoksemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti