Vähän yli viikko sitten käytiin Unnan kanssa passikuvassa. Molempien passit ovat voimassa viisi vuotta tai "niin kauan kun kuvasta tunnistaa". Tuntuu, että tytön ulkonäkö muuttuu niin paljon, että passin kuvasta tunnistaminen on jo nyt todella vaikeaa, saati sitten viiden vuoden päästä! Tyttö on kasvanut keskimäärin yli sentin viikossa ja painoakin on tullut tasaiseen tahtiin. Kuinkahan kauan tytön passi vähintään on voimassa? Olemme lähdössä Mallorcalle 2.4., joten silloin sen on ainakin pakko vielä kelvata.
Otimme kuvat Itäkeskuksessa. Shoppailin itselleni paitoja, joissa voisin helposti imettää ilman, että paitaa tarvitsisi riisua. Halusin jotain muodikasta ja nättiä nyt, kun voin jo käyttää muutakin kuin äitiysvaatteita. Ajattelin, että menen kuvaamoon, kunhan Unna herää. Mutta eihän Unna itsekseen herännyt, kun vaunuissa nukkuminen oli niin mukavaa. Unta riitti silloinkin, kun äiti sovitti vaatteita pukukopissa. Lopulta päätin (kahden paidan jälkeen), että shoppailu riittää ja ahtauduin vaunuineni pieneen valokuvaamoon.
Edellinen passikuvani otettiin 10 vuotta sitten, lukiossa. Hymyilen kuvassa, koska silloin se vielä oli sallittua virallisessa asiakirjassakin. Kuva on ehkä paras kuva, mikä minusta on koskaan otettu. Ajattelin, että nyt kun kuvassa on oltava vakavana naama peruslukemilla kuin rikollisella etsintäkuulutuksessa, kuvani näyttäisi vääjäämättä kammottavalta. Toisin kävi: passikuvani on jälleen paras, mitä minusta on aikoihin otettu! Meikäläinen siis onnistuu valokuvissa ainakin kerran kymmenessä vuodessa tai sitten aina passikuvissa. Ajokortin kuva onkin
ihan toinen tarina...
Vauvan passikuvaa koskevat ihan samat vaatimukset kuin aikuistenkin kuvaa, mikä tuntuu aika hurjalta. Unna ei osaa vielä kannatella päätään, mutta käteni eivät saaneet näkyä kuvassa. Varauduin mielessäni siihen, että kuva ei onnistuisi sillä kertaa. Nostin unenpöpperöisen prinsessani kuvausta varten vaunuista, mutta hän ei onneksi alkanut itkemään. Pitelin kuvaajan neuvojen mukaan Unnaa kainaloiden alta jakkaralla. Unnan pää pysyy suorana, mutta vähänhän Unna retkottaa lysyssä. Kuvaaja ja minä emme viitsineet kiusata unista pienokaista, joten ensimmäinen kuva sai heti kelvata, koska se täytti kaikki vaaditut viralliset kriteerit. Täytyy silti sanoa, että mielestäni Unnan ensimmäinen passikuva on aika fiasko. Hellyttävällä tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti