Talvikengissä

Ei ole yksinkertaista saada kuvaa ilman tukea kävelevästä vauvasta, kun vauva kävelee vielä niin vähän askeleita kerrallaan. Mutta Unna kehittyy koko ajan; Unna on kävellyt parhaimmillaan jo kymmenisen askelta tuetta!

Täältä tullaan!

On siis todella niin, että Unna ihan oikeasti tarvii jo kenkiä ulkona. Ostin punaiset nahkakengät kirppikselta, mummi ja pappa ostivat oranssit huopikkaat Haloselta, ja lopulta Antin kanssa ostimme vaaleanpunaiset Kuomat Prismasta.

Pikkuisia kenkiä pikkujalkaan

Huopikkaat ovat minusta todella suloiset. Niissä ei kuitenkaan ole kumipohjaa, joten niitä pääsee tosissaan käyttämään vasta pakkasella. Ne ovat lisäksi kokoa 20, joten ne ovat ilman villasukkia liian isot. Unna potkaisee ne hetkessä jalasta.


Vaaleanpunaiset Kuomat on ihanan helppo pukea, kun niissä on vetoketju tarpeeksi pitkälle. Vaikka ne ovat vaaleanpunaiset ja pörröiset, ne eivät minusta ole mitkään maailman kauneimmat talvikengät. Kenkiä pitää kuitenkin pukea niin usein, että kaytännöllisuus ratkaisee!


Olin kuvitellut, että punaiset nahkakengät olisivat riittäneet. En melkein malttanut odottaa talvea, että pääsisin laittamaan ne Unnalle. Pukeminen on kuitenkin todella haastavaa, vaikka avaisi nauhoja kuinka paljon. Jos kenkiä ei ole saanut laitettua ihan tarpeeksi pitkälle ja kunnolla kiinni, Unna saa ne helposti pois ja taas pitää olla pukemassa. Sitä paitsi nauhojen kanssa venkslaaminen ei ole minun eikä etenkään Unnan mieleen...

No, enhän minä täysin malttanutkaan talveä odottaa. Nämä kuvat on jo syyskuulta. Eikö vaan olekin söpö niissä?