Unnalle maistuu banaani yhtä hyvin kuin isälleen. Se on vielä parempaa kuin mansikka. Mutta mitä useampaa makua on tarjolla, sitä enemmän ruokaa uppoaa.
 |
| Mitä ne nyt mua kaikki katsoo? |
 |
| Tässähän mä vaan syön. |
 |
| Lisää kiitos! |
 |
| Ihan ite. |
 |
| Nam. |
Ruokailun jälkeen tulee jano, ainakin lämpimänä päivänä. Unna opettelee itse juomaankin. Nyt Unnalla on oma nokkamuki molempien isovanhempien luona ja kotona kaksi - kun toinen on pesussa, toinen on käytössä.
Tämä nokkamuki on Antin vanhemmilla, joiden luona olimme taas sunnantaipäivällisellä. Vaikka Unna haluaisi toimia mahdollisimman itsenäisesti, autan ihan pikkaisen, koska Unna ei ihan vielä tajua kallistaa mukia riittävästi.
 |
| Halaus mummulle |
Saimme vanhemmiltani kyydin Herttoniemenrantaan moottoriveneellä. Isäni keksi kiinnittää Unnan turvakaukalon roikkumaan veneen katosta, jolloin Unna näki hyvin maisemia. Se olikin Unnasta hyvä paikka. Aluksi siitä oli jännä katsella, mutta moottorin hurina tainnutti tehokkaasti uneen, kun oli päiväunien aika.
