Mikä tuli?

Pikku treenailija vatsallaan

Unna tykkää uuden opettelemisesta. Hän osaa nykyään kääntyä hallitusti kummalle tahansa kyljelle tai vatsalleen sekä vasemmalta että oikealta. Vatsaltaan hän ei kuitenkaan pääse vielä kumpaankaan suuntaan. Yritän hillitä itseäni ja olla "pelastamatta" pikkuista treenailijaa niin kauan, kun hän vain jaksaa yrittää. Ja Unnahan jaksaa. Yleensä kuitenkin kun käännän hänet takaisin selälleen kestää vain silmänräpäys niin hän on jo takaisin vatsallaan. Tätä menoa jatkuu helposti yliväsymyksen puolelle. Siksi treenit pitää jossain vaiheessa lopettaa mukavaan sylittelyyn tai muuhun vähemmän urheilulliseen.


Virittämme olohuoneeseen leikkitelineen päälle kankaan televisiota katsellessamme. Sen tarkoitus on estää Unnaa näkemästä TV:tä. Kangasta on Unnan mielestä mukava repiä. Joskus kuitenkin käy hullusti.

"Mikä tuli?"

Unna yrittää aina selvitä tilanteesta itse, mutta kun paniikki iskee ja paha parahdus pääsee, huudahdan: "Äiti pelastaa!" Myös isi on päässyt pelastamaan Unnan useasta pahasta pinteestä.

Ja taas on hyvä jatkaa