Unna rauhoittuu vaunuihin helposti. Se on se tyynnyttävä, kohdusta tuttu liike. Lähdemme kauppaan yleensä siinä vaiheessa, kun Unna alkaa itkeä väsymystään. On ihana kurkkia vaunuihin ja nähdä oma suloinen pikkukulta.
Meillä on keltaiset Brio Go:t. Olen ollut niihin tyytyväinen. Ne kulkevat ihan hyvin lumessakin, vaikkeivät pienine eturenkaineen mikään maastomalli olekaan. Runkoon saa kiinnitettyä turvakaukalon ja kun vaunuja ei enää tarvita, saa runkoon sopivat rattaat. Vaunut pyörivät näppärästi julkisissa ja puikkelehtivat kauppojen hyllyjen välissä. Tavaratilaa on runsaasti.
Uusimmassa Vauva-lehdessä oli vaunuvertailu. Sen perusteella en olisi osannut valintaa tehdä. Enkä kyllä keskustelupalstojenkaan! Kuvittelin, että vaunut olisivat olleet neutraali keskusteluaihe, mutta äidit ja muutamat isät suolsivat kyllä aikamoista tekstiä kehuakseen omaa valintaansa ja etenkin haukkuakseen muiden valintoja. Kyse on mielestäni siitä, millaisia vaunuja tarvitsee ja kuinka paljon niihin haluaa panostaa. Meille sopivat tuollaiset pienet, ketterät ja iloiset vaunut.
Meidän vaunuissa miellyttää eniten väri. Myöskään en ole halunnut laittaa kuomuun suojaksi rumahkoa harsoliinaa. Mukavampi katsella jotain kivemman näköistä. Nyt kylmemmällä ilmalla kopan edessä on vauvan huopa, joka on eurolla kirppikseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti