Onni ja arki

Silloin tällöin huomaa, että on kauhean onnellinen. Vaikka elämässä olisi murheita eikä mitään erityistä juhlan aihetta, onni voi silti yllättää.

Tälläisen havainnon olen tehnyt jo kahdesti meidän lähiön lammella. Tein sen silloin, kun olimme vasta muuttaneet nykyiseen asuntoomme ja olin yksin kipeänä kotona. Menin lähikauppaan, ostin jäätelön ja söin sen penkillä katsellen sorsien uintia. 

Kävely kiinnostaisi jo

Antti kuvaa Blipfotoon joka päivä, joten lähdimme Unnan kanssa mukaan, taas. Penkki, jolla minä istuin ja Unna tassutteli, oli bommattu. Antti näytti hauskasti petoeläimelta vaaniessaan linssin läpi kauneutta. Minulla ei ollut mitään kiirettä minnekään. Ja sieltä se onnen tunne taas tupsahti eteeni. 

Mummin ostamassa kirsikkahatussa